Minkälainen on venäläinen todellisuus? Minkälaista on todellinen venäläinen elämä? Minkälainen on venäläinen kultuuri? Radistsev ja Puskin ovat venäläisiä kirjailijoita, jotka kävivät 1700 ja 1800-luvun vaihteessa kirjallista kinastelua Venäjän tilasta (ks. em. johdattelevat kysymykset). Radistsevin teos ‘Matka Pietarista Moskovaan’ julkaistiin vuonna 179, johon Puskin vastasi teoksellaan ‘Matka Moskovasta Pietariin’. Puskinin ja Radistsevin kiistely synnytti Venäjän kirjallisuuden historiassa uuden genren: ideologisen matkakertomuksen genren.
Ideologiset erot. Radistsev ei katso Venäjää kovin suopein silmin. Hän näkee Venäjän irrallaan Euroopasta ja sivilisaatiosta. Hänen mielestään venäläinen yhteiskunta on katastrofaalisessa asemassa, josta ei ole ulospääsyä muutoin kuin vallankumouksen avulla. Radistsevin mukaan Venäjällä on vain täydellistä epäoikeudenmukaisuutta ja sivistymätöntä orjuutta. Rinnakkaismuotoja Venäjälle hän löytää vain Afrikastra ja Intiasta.
Puskin vastaavasti näkee Venäjän paljon postiivisemmassa valossa. Puskin nostaa esille myönteisiä kehityskulkuja, jotka on saatu aikaan järkevällä hallistuspolitiikalla. Hän näkee Venäjän yhdenvertaisena ellei parempana kuin eräät Euroopan suurvallat, Ranska ja Englanti. Hän kuitenkin huomauttaa, että Venäjällä on paljon parannettavaakin. Hänen mielestään todellinen venäläinen elämä (siis venäläiselle kultuurille ominainen elämä) on omien abstraktioiden maailmassa elämistä. Ihmiset ovat itsekeskeisesti sulkeutuneet omaan pieneen maailmaansa, joka ei perustu todellisille asioille, vaan harhakuvitelmille yhteiskunnasta. Puskin antaa rivien välistä myös näpäytyksen venäläisille poliitikoille. Hänen mielestään on vastuuton tyhjä puhe ilman tekoja vie maan turmioon. Puskinin mielestä Euroopasta on mahdollista saada ratkaisuja maan ongelmiin. Hän kokee myös, että hyvä ratkaisu maan ongelmiin on aika. Pitkäjänteisellä politiikalla saadaan aikaan myönteisiä tuloksia.
Diskurssistrategian erot. Radistsev pohjaa väitteensä Venäjästä lähinnä tekaistuihin syihin. Hän ei perusteissaan huomioi lainkaan sosiaalisia tai kulttuurisia taustoja ja kärjistää tilanteita. Vaikka maaorjuus olisikin epäoikeudenmukaista, tekeekö tämä kaikista venäläisistä pahoja ihmisisä (mukaan lukien maaorjat)? Eikö Venäjällä ole lainkaan sivistystä, lukeneita ihmisiä tai yliopistoja? Puskin puolestaan perustaa väitteensä todellisiin historiallisiin vastineisiin eli hän vertailee oman maan historiasta yksittäistapauksia toisen valtion historiassa esiintyviin vastaaviin tapauksiin. Esim. verratessaa Venäjää Englantiin, hän näkee Venäjän yhdenvertaisen ellei parempanakin. Englantilainen kaivostyömies kokee samalla tavalla tuskaa kuin venäläinen maaorjakin.
Tilakategoriset erot. Molemmat – sekä Radistesev että Puskin – näkevät, että Venäjän valtion tila on muuttumassa. Puskinin mielestä Venäjä on eurooppalaistumassa. Hän kokee tämän myönteisenä valtionkehityksenä. Raditsev näkee saman muutoksen johtavan maan helvetilliseen alennustilaan, jossa maan oma kultturi katoaa.
Loppujohtopäätöksenä voisi todeta, loppujen lopuksi kirjailijoiden kinastelussa tuntuukin olevan kyse vain optimismista ja pessimismistä. Puskin näkee kaiken postiivisessa valossa ja Raditsev negatiivisessa. Radistsev näkee maansa köyhyyden ja kurjuuden, ja apu tähän on saatava nyt ja heti vallankumouksella. Puskin taasen näkee maassaan paljon kehitystä entiseen, joihin ratkaisut ovat löytyneet Euroopasta ja ajan kärsivällisestä käytöstä. Melkein tulee mieleen jopa perinteinen porvarit (Puskin) vs. demarit (Radistsev) -asetelma, johon en sitten tämän enempää puutukaan..
Ideologiset erot. Radistsev ei katso Venäjää kovin suopein silmin. Hän näkee Venäjän irrallaan Euroopasta ja sivilisaatiosta. Hänen mielestään venäläinen yhteiskunta on katastrofaalisessa asemassa, josta ei ole ulospääsyä muutoin kuin vallankumouksen avulla. Radistsevin mukaan Venäjällä on vain täydellistä epäoikeudenmukaisuutta ja sivistymätöntä orjuutta. Rinnakkaismuotoja Venäjälle hän löytää vain Afrikastra ja Intiasta.
Puskin vastaavasti näkee Venäjän paljon postiivisemmassa valossa. Puskin nostaa esille myönteisiä kehityskulkuja, jotka on saatu aikaan järkevällä hallistuspolitiikalla. Hän näkee Venäjän yhdenvertaisena ellei parempana kuin eräät Euroopan suurvallat, Ranska ja Englanti. Hän kuitenkin huomauttaa, että Venäjällä on paljon parannettavaakin. Hänen mielestään todellinen venäläinen elämä (siis venäläiselle kultuurille ominainen elämä) on omien abstraktioiden maailmassa elämistä. Ihmiset ovat itsekeskeisesti sulkeutuneet omaan pieneen maailmaansa, joka ei perustu todellisille asioille, vaan harhakuvitelmille yhteiskunnasta. Puskin antaa rivien välistä myös näpäytyksen venäläisille poliitikoille. Hänen mielestään on vastuuton tyhjä puhe ilman tekoja vie maan turmioon. Puskinin mielestä Euroopasta on mahdollista saada ratkaisuja maan ongelmiin. Hän kokee myös, että hyvä ratkaisu maan ongelmiin on aika. Pitkäjänteisellä politiikalla saadaan aikaan myönteisiä tuloksia.
Diskurssistrategian erot. Radistsev pohjaa väitteensä Venäjästä lähinnä tekaistuihin syihin. Hän ei perusteissaan huomioi lainkaan sosiaalisia tai kulttuurisia taustoja ja kärjistää tilanteita. Vaikka maaorjuus olisikin epäoikeudenmukaista, tekeekö tämä kaikista venäläisistä pahoja ihmisisä (mukaan lukien maaorjat)? Eikö Venäjällä ole lainkaan sivistystä, lukeneita ihmisiä tai yliopistoja? Puskin puolestaan perustaa väitteensä todellisiin historiallisiin vastineisiin eli hän vertailee oman maan historiasta yksittäistapauksia toisen valtion historiassa esiintyviin vastaaviin tapauksiin. Esim. verratessaa Venäjää Englantiin, hän näkee Venäjän yhdenvertaisen ellei parempanakin. Englantilainen kaivostyömies kokee samalla tavalla tuskaa kuin venäläinen maaorjakin.
Tilakategoriset erot. Molemmat – sekä Radistesev että Puskin – näkevät, että Venäjän valtion tila on muuttumassa. Puskinin mielestä Venäjä on eurooppalaistumassa. Hän kokee tämän myönteisenä valtionkehityksenä. Raditsev näkee saman muutoksen johtavan maan helvetilliseen alennustilaan, jossa maan oma kultturi katoaa.
Loppujohtopäätöksenä voisi todeta, loppujen lopuksi kirjailijoiden kinastelussa tuntuukin olevan kyse vain optimismista ja pessimismistä. Puskin näkee kaiken postiivisessa valossa ja Raditsev negatiivisessa. Radistsev näkee maansa köyhyyden ja kurjuuden, ja apu tähän on saatava nyt ja heti vallankumouksella. Puskin taasen näkee maassaan paljon kehitystä entiseen, joihin ratkaisut ovat löytyneet Euroopasta ja ajan kärsivällisestä käytöstä. Melkein tulee mieleen jopa perinteinen porvarit (Puskin) vs. demarit (Radistsev) -asetelma, johon en sitten tämän enempää puutukaan..
10 kommenttia:
tosi hyvä kun olet tälleen jaotellut ja selkiyttänyt näiden kahden ajatuksia! tiivistelmä tekstistä:) KIITOS!
Tervehdys SUURI eli isokokoinen moi
Halusin vain kiittää tästä blogista ja tekemästäsi duunista. Itsellä auttaa kummasti motivaatioon kun näkee kuinka paljon muut ovat jo tehneet pääsykokeiden eteen työtä.
Meille syntyi junnu 14. päivä joten voi olla ettei tänä vuonna riitä tuo pänttääminen ihan sisälle asti, joten ajattelin kysyä että miten koet nuo avoimessa suoritettujen perusopintojen auttaneen luku-urakassa? Olettaisin että termistö on tullut tutuksi ja lukutyyli kehittynyt? Tsemppiä sinullekkin vielä loppurutistukseen!!
T.Bobcat
Kiitos itsellenne, hyvät kommentoijat! :)
Ja onnea Bobcatille vauvauutisista!
Täytyy sanoa, että avoimesta suurin hyöty on ollut tieteelliseen tekstiin tottuminen. Viime vuonna lähdin ihan nollista. Nyt on helpompaa kun ei tarvitse jokaista sivistyssanaa suomentaa, eikä monimutkainen teksti enää hämennä (lue: 8 lausetta, samassa virkeessä, huh). Tosin oma teksti alkaakin sitten pikkuhilijaa muuttua varsin koukeroiseksi.. :D
Mutta älä nyt vielä luovuta! (Vaikka tietysti itseäkin vanhemmuus kiinnostaisi paljon enemmän kuin jotkut pääsykokeet..) Tottahan se on, ettei kovin monella ole mahdollisuutta lukea joka päivä kokopäiväisesti ja jos on, jokaisella on niitä huonoja ja hyviä lukupäiviä. Eli aika ei ratkaise, vaan tämä onkin tehokkuuskysymys. Kunhan pääset jatkoon, uskon että OKL:sää ne arvoistavat vanhemmuutta P-A-L-J-O-N! Enää muutama päivä, niin se on ohi! Tsemiä paljon!
Kiitos onnitteluista, tuossa tuo vieressä tuhisee : )
Todellakaan ole periksi antamassa, tässä referaatteja naputellut. On yllättäväv iso kynnys lähteä tuota Lotmannin settiä avaamaan kirjalliseen muotoon. Pääsen sisään tai en niin syksyllä alan taas opiskelemaan. siksi vähän kyselin tuosta avoimesta. Tsemppiä myös sinne reilu viikon verran vielä aikaa rutistaa!!!
T. Bobcat
Kiitos ihan mielettömästi, kun jaksat tuhertaa näitä tänne meidän kanssapakertajien iloksi. Luettuani kaikki nuo viimeistä kappaletta koskevat kirjoitukset, koin yllättäen Ahaa-elämyksen ja taisin vihdoin saada sen jaoteltua päässä:) Vieläkö koillisesta tulee jotain pätkää?
Kiitos, kiitos itsellenne.
Tuosta koillisesta en ole ehtinyt kirjoittaa vielä mitään, mutta jotenkin ymmärsin sen niin, että loppujen lopuksi Koillinen -kappaleessa olikin kyse siitä myöhempien aikojen tilamallista.
Mutta tosiaan mulla alkaa aika loppua kesken ja olen nyt viime päivät vaan pälättämällä ääneen kerrannut, enkä siis ole enää kirjoittanut mitään ihmeempiä ylös, kun tuntuu että siihen menee liikaa aikaa ja vielä on paljon hiommaa. Huomaa, että alkaa tämä perinteinen loppuhetkien paniikki jo iskeä muhun... Kyrsii. :D
Mutta niin, koita lukea sitä Koillinen-kappaletta sillä silmällä, että se olisikin myöhempien aikojen tilamallli, ehkä tämä vähän aukaisisi sitä. Että myöhempien aikojen tilamallsisa ei enää ole mtn oppositioparia, vaan siinä on vaan kaksijakoinen Koillien, joka on sekä hyvä että paha.
Todella mahtavaa Johanna, että olet jakanut tietojasi muillekin. Itselle ollut ainakin suuri hyöty näistä sivuista, koska kirjoituksesi ovat selventäneet omia ajatuksia.
Pikkuhiljaa alkaa jännittää nuo pääsykokeet. Reissaan Rovaniemelle omalla autolla. Onkohan kukaan muu menossa tämän blogin lukioista Roihin? Onko se Vakava-koe D-siivessä?
kiitti tosi paljon tästä blogista..on auttanut tosi paljon selkiyttämään ajatuksia:) ajattelin etten enää vaivaudu lukemaan lainkaan samaa viivaan vaan lueskelen näitä blogeja sillä sen verran hyvin on asiat näihin tiivistetty:)
Tämä blogi on ollut aivan loistavana tukena omaan opiskeluun! Valitettavasti löysin sen aivan viimeisinä päivinä, mutta kertauksessa siitä on ollut hyötyä. Kiitos paljon ajatusten jakamisesta meille muille ja oikein paljon onnea pääsykokeisiin. Toivottavasti tärppää tällä kertaa :)
Kiitos paljon näistä tiivistelmistä. Ne olivat todella hyvin jäsennelty ja uskon, että helpottivat todella paljon kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Olit selittänyt asiat sen verran sujuvasti, että maallikonkin luulisi tajuavan, mistä pohjimmillaan on kyse. Pitäisi tässä vielä nopeasti lukaista koko aineisto ja siinä ohessa sivuun kirjoitetut omat tiivistelmät läpi, toivottavasti kerkeää. Vajaa 3½ tuntia kokeeseen.
Ihmettelen suuresti, mikäli et tällä kerralla pääse sisään, sillä teoreettinen tietämyksesi ja innokkuutesi puhuu puolestaan.
Tosin, itselläni ryhmätilanne tuottaa aina ongelmia, sillä minulla on koetilanteenpelko, joka näyttäytyy sosiaalisessa vuorovaikutuskoetilanteessa vielä pahemmin kuin kirjallisessa, kun on itse arvioinin objektina ja jatkuvan tarkkailun alaisena, samalla kun muut taistelevat veren verbaalisesti opiskelupaikoista ja kerkeävät kovaäänisempinä sanoa ensin sen kaiken, mitä itse on kaavaillut. Moisesta fobiasta täytyy päästä eroon, mikäli tänä vuonna pääsee toiseen vaiheeseen. Teksti oli viime vuotista vaativampi ja pitempi, minkä vuoksi tässä hiukan epäilee jatkoon pääsemistään.
Terv. Nti. 20
Lähetä kommentti