Kohlbergin moraalin kehityksen teoria

Lawrence Kohlberg jakaa moraalin kehityksen kolmeen vaiheeseen:

1. Esimoraalinen taso on myös muiden tasojen tapaan kaksivaiheinen. Rangaistuksen ja tottelemisen moraali (1) kehittyy ensin. Tällöin käsitys oikeasta ja väärästä perustuu teon välittömiin seurauksiin eli ihminen oppii välttämään rangaistuksia ja tottelemaan vain tottelemisen vuoksi. Tason toisessa vaiheessa kehittyy itsekkään relativistinen moraali (2), jolloin moraalikäsityksen perustaksi rakentuvatkin oma mielihyvä ja etu. Tämä näkyy esim. palkkioiden havitteluna ja itsekkään tyydytyksen hakemisena. Tällä tasolla ihmisen maailma on vielä hyvin mustavalkoinen; palkintoja tuovat teot ovat hyviä, rangaistuksia tuovat teot ovat pahoja.

2. Sovinnaisen moraalin tasolla ensimmäisenä kehittyy hyvien ihmissuhteiden moraali (3). Ihminen ajattelee vielä varsin naiivisti aivan kuin kiltti lapsi; konformistisesti hän toimii yleisen mielipiteen mukaisesti. Tason toisessa vaiheessa kehittyy sosiaalisen järjestelmän moraali (4). Ihminen tukee vallitsevaa järjetelmää auktoriteetteja kyseenalaistamatta tai arvioimatta. Tällä tasolla ihminen perustelee ajatuksensa yhteisön säännöillä ja arvoilla.

3. Periaatteellisen moraalin tasolle eivät Kohlbergin mukaan kaikki ihmiset pääse. Tason ensimmäisessä vaiheessa kehittyvät yhteiskuntasopimus- ja laillisuusmoraali (5). Tässä ihminen on hyväksynyt vallitsevat normit ja hän osaa ratkaista arvojen ja normien välisiä ristiriitoja. Ihminen ymmärtää, että säännötkin ovat vain sopimuksia ja periaattet sekä säännöt suhteellisia. Tason toisessa vaiheessa kehittyy universaalisten eettisten periaatteiden moraali (6). Tällöin ihmisellä on jo omia periaatteita, jotka yhdessä yleispätevien, yhteisten periaatteiden kanssa säätelevät hänen omaa henkilökohtaista moraaliaan.